Näytelmän päähenkilö Louis palaa kotiin pitkän poissaolon jälkeen kertomaan lähestyvästä kuolemastaan. Perheen dynamiikka ja vanhat roolit kärjistyvät, kun odotettu vieras saapuu.
Jokainen tahtoo puhua puolestaan, kertoa omasta asemastaan perheen jäsenenä ja suhteestaan kaivattuun vieraaseen.
Lagarcen kieli on tajunnanvirtamaista mutta tarkkaa. Henkilöt pyrkivät mahdollisimman täsmälliseen kielelliseen ilmaisuun, hakevat parasta mahdollista sanaa ja korjaavat aika ajoin
puhettaan. Päivän vaipuessa mailleen nähdään, onko täsmällinen puhe tavoittanut olennaisen, onko kaivattu yhteys syntynyt ja mikä on Loius`n suhde perheeseensä tapaamisen jälkeen.
Publication à l'occasion du projet "Écrire et mettre en scène" du Panta théâtre de Caen. Y sont associés le Théâtre national de Finlande, le théâtre Kom et l’Institut français de
Finlande.
Avec le soutien de l’Institut français et Helsingin kulttuurikeskus.